Mummot ja vaarit bruttokansantuotteen hampaissa

Torstai 3.6.2010 klo 9:56 - maria

Kun ihminen ikääntyy häntä aletaan tarkastella ongelmana ja kuluna.

Häneen liitetään seuraavia sanoja: huoltosuhteen tuomat haasteet, ikäkatastrofi, palveluntarpeen kasvu, lonkkaleikkaukset, hoitohenkilöstön riittämättömyys ja budjettivaje.

Kustannustehokkuutta ja kvartaaliajattelua pursuava yhteiskunta näkee elämän ehtoopuolen häiriötekijänä, rasitteena.

***

Luin ilolla äskettäin Helsingin Sanomista Vappu Taipaleen, Aulikki Kananojan ja Reijo Tilviksen ajatuksia ikääntyneiden roolista meidän yhteiskunnassamme.

He toteavat, että pitkäikäistyminen on ihmiskunnalle suuri voitto ja useimmille myös harras toive.

Toisaalta kirjoittajat tiedostavat vallitsevan todellisuuden toteamalla:" Kunnat keräävät esimerkiksi eläkeläisryhmiltä tilavuokria ja katkaisevat silläkin tavoin mielekkään omaehtoisen toiminnan."

Tähän voisi lisätä suurena huolena myös järjestöjen saamien avustusten vähenemisen niin Raha-automaattiyhdistyksen kuin kuntienkin taholta.

***

Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteena ei pitäisi olla yritysten toimintaedellytysten parantaminen, mutta niin vain sellainenkin kirjaus hallitusohjelmasta löytyy. Apua tarvitseva ihminen nähdään keinona tuottaa yritykselle voittoa. Eikä siinä mitään. Niinhän yrityksen kuuluukin toimia: tuottaa omistajilleen vaurautta. Mutta sitä on vaikea ymmärtää, mitä tekemistä sillä on sosiaali- ja terveyspolitiikan kanssa.

Samassa yhtälössä järjestöjen työ koetaan markkinoita häiritsevänä tekijänä.

Järjestöt marssitetaankin yhä useammin samaan kilpailutusriviin yksityisten palveluntuottajien kanssa. Se tarkoittaa kuolemaniskua monille yleishyödyllisille toimijoille, joilla on asiantuntemusta ja tahtoa, mutta ei taitoa laatia tarjouksia ja voimia kilpailla samalla viivalla monikansallisen privaattisektorin kanssa.

Mummoille ja vaareille esimerkiksi kotiapua lähimmäispalveluna tarjoavat järjestöt vetelevät näinä aikoina viimeisiä hengenvetojaan. Rahis ei voi niitä tukea, koska yksityinen sektori menettäisi asiakkaita voittoa tuottamattomille järjestöille.

Toisinkin voisi olla. Suomella on EU:n direktiivien puitteissa mahdollisuus määritellä tietyt palvelut yleishyödyllisiksi ja näin suojata ne kilpailutukselta. Byrokratian kielessä tämä luokitus on saanut nimen SGEI-palvelut.

***

Mitkä asiat ovat niitä, joiden pitäisi olla sosiaalipolitiikan keskiössä? Talouden toimintaedellytysten ja voittojen takaaminen eivät. Eriarvoisuuden vähentäminen, oikeudenmukaisuuden lisääminen, yhtäläisen kohtelun takaaminen ja hyvän elämän mahdollistaminen sen sijaan ovat.

Ikääntyneellä on oltava oikeus saada riittävää hoitoa ja hoivaa - sekä tukea kotona selviytymiseen. Kuntoutusta tarvitsevan seniorin on saatava kuntoutusta siitä huolimatta, että jonkun mielestä se ei "hyödytä" bruttokansantuotetta.

Bruttokansantuote ei ymmärrä, että maailmassa on mummoja ja vaareja, joiden merkitys omille läheisilleen on korvaamaton.

***

Hyvinvointi on enemmän kuin talouden menestys, se on kokonaisuus, jonka keskiössä on ajatus siitä, että voimme katsoa koko yhteiskuntaamme tuntematta häpeää.