Kansan ääni

Keskiviikko 10.2.2010 klo 15:32 - maria

Eilen televisiosta tuli ohjelma, jossa tutkija selitti perusteellisesti, kuinka luokkakoolla on suora vaikutus oppimiseen. Mitä suurempi luokka, sitä heikompi on oppilaan mahdollisuus sisäistää tietoa. Kansalaisten toiveet ovat olleet asian suhteen yhtenäiset: vanhemmat toivovat lapsilleen rauhallista oppimisympäristöä pienessä porukassa. Myös päättäjät puhuvat luokkakokojen pienentämisen puolesta. Mutta todellisuus on kaikkea muuta kuin toiveiden mukainen. Voi hyvällä syyllä kysyä, miten tällainen tilanne on mahdollinen ja toteutuuko sen kohdalla demokratia?

 

Vartin kuluttua eduskunnan Pikkuparlamentissa keskustellaan demokratian tilasta Suomessa. Tilaisuuden järjestäjänä on MTV3. Tilaisuuden taustana on nyt ensimmäistä kertaa oikeusministeriön ja MTV3:n yhteistyönä tekemä kartoitus siitä, mitä kansalaiset ajattelevat demokratian toimivuudesta. Tarkoituksena on järjestää vastaava katselmus vuosittain.

Osallistun tilaisuudessa järjestettävään paneeliin, jossa kanssani keskustelemassa ovat puhemies Sauli Niinistö ja oikeusministeri Tuija Brax. Keskustelun vetää perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi.

 

Aihe on tärkeä.

 

Miten demokratia voi ja mihin suuntaan se on kehittymässä?

 

Perinteisten valtiomahtien tilalle on jo vakiintunut neljäs voima eli media, mutta sivuuttaa ei voi myöskään uutta, viidettä yhteiskunnan muokkaajaa. Viidenneksi valtiomahdiksi on noussut kuin huomaamatta virtuaalimaailmassa toimiva kansalaisyhteiskunta.

 

Demokratiasta puhuttaessa on nähtävä myös lasten ja nuorten suhde demokratiaan. Mistä lapset ja nuoret oppivat sitä? Tositeeveessäkö luusereita pudottamalla?

 

Nuoremmissa sukupolvissa äänestäminen liitetään liian usein pois ja ulos äänestämiseen. Kuitenkaan äänestäminen ei saisi olla jakoa menestyjiin ja menestymättömiin vaan osoitus yhteiskuntamme arvoista.

 

Myös aikuisten maailmassa, työpaikoilla keskustelun aiheet ovat muuttuneet. Ennen työmailla saattoi kuulla värikästä ja syvällistä analyysiä päivänpolitiikasta, nyt puhutaan politikkojen edesottamuksista, mutta politiikan sisälöstä ei niinkään.

 

Oikeusministeriö tiedotti 4.2., että valtioneuvosto on tehnyt demokratian edistämistä koskevan periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä kansalaisten osallistumiselle ja näin vahvistaa demokratian toteutumista Suomessa.

 

Hanke on tärkeä. Nuorten äänestysaktiivisuus on meillä laskenut nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Myös nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on meillä heikko.

 

Mutta miten selität nuorelle, että äänestämällä voi vaikuttaa, kun hän elää omassa elämässään vaikkapa liian suuren luokkakoon todellisuudessa?